ne varjot ympäriltäni seinille karkoittaa
ja kaipaavat silmät kauas sielun vie ...
Seisot edessäni
sormella jaan maailmani
yksi puoli sinusta päivälle rinnallani kulkemaan
toinen yön silkkisiin kosketuksiin
ja kokoNainen sydämelle.
Sen tuntee
jonka sydän on kultaa
tähtien
tuntureitten taa
kuinka paljon rakastankaan sinua.
Illan tähti yksinäinen
yöhön kävelee
vaikka kohtaa siellä pimeyden
myös sen voittavan
valon
rakkauden ...
]]>missä taivas tuttua tuskaa itkee
jota en haluaisi tunnistaa.
Tuuli kasvojani hyväilee
mielessäni hiljaa kuiskii
sanoja
jotka sinulta kertomatta jäi
ja sitten yrittää lohduttaa
uuteen suuntaan opastaa
kohti nousevaa aurinkoa.
Ristiäsi katson
hetket kasaantuvat yhteen paikkaan
huutavana ja itkevänä
yksinäisenä
ja tuska voimistuu
vie mennessään taas luoksesi
valoon ...
]]>käsien asuessa hyvästeissään
lopulta sormenpäät toisistaan erkanee
ja yhteys katkeaa ...
Maailma eroon vie
jossain kai kohtaamme
uuden mahdollisuuden saamme
kenties jälleen rakastaa.
Nyt siitä jo vuosia on
ja yhä kuljen tähtisten silmien muistoissa
vaikka taivaan kansi aina joskus kimaltelevaa irti varistaakin
ei toiveeni ole tuonut sinua takaisin
pimeään
jossa silmiesi loiste kertoisi
kuinka paljon rakastat ...
]]>se kaikki vanha ja entinen
jos lähdet merien taa
etsimään onnesi maata
aaretta sillä - rakkautta.
Kuuntele laineiden laulua
joku laulaa samasta ikävästä
joka rintaasi repii
ja vastaa
jos haluat että joskus löytyy hän
sävel yhteinen.
Tyynytä kaipuun koskettavat vastaiset
jos maltat odottaa
että lähenee turvallisesti vieras ranta
lämmin ja vastaanottavainen syli sillä
se ainoa oikea.
Rakasta palavasti
antaumuksella
jos tahdot sanoa ' tahdon '
sydän sydämelle sydämestä
aina ja ikuisesti.
]]>ja taikani verhoan savuihin
peileihin
mutta silti en saa sinua
niistä esiin astumaan.
Ikäväni silinteriini kätken
ja se on pohjaton
sinun kasvot siellä lie
jossain sen syvyydessä on.
Sydämeni on suuri
lämpöinen
ja koko maailma sinne mahtuu
mutta sieltä ei toinen yksinäinen
kotiin ovelle
kolkuttamaan eksy.
Sormenpäissä on tähti pölyä
kultaista
joka kuun hopeassa
riisuu mekon yltäsi
hups ! taikojen lailla
kun löydyt käsilleni
sydämelleni.
]]>tietämättömillä taipaleilla
sinut kohtaan.
Et säiky väistyen
vaan tapitat silmin tummin minuun
maailma ympärilläni seisahtuu
ja myös sydämeni
lyöntejä väliin jättää.
Haistan tervaksen
nokipannukahvien aromit
ja yhdessä leimahduksessa
valkoisesta porosta kuoriutuu pikisilmäni
unieni tumma kaunotar.
Kruunu hänen seitiksi tulee
sydämeni ympärille kääriytyy
ja olen mennyttä hetkessä seuraavassa
joka henkeään haukkoo
lumouksesta.
Emmin
enkä tartu heti kiinni
ja hetki menee menojaan
jättäen ikuisen ikävän
jälkensä yksinäiseen
tehden minut noidutuksi
rakkaudesta ...
]]>